Ryyppäsin koko viime yön

Dokasin pitkästä aikaa viime yönä. Edellisestä taitaa ollakin jo useampi kuukausi. Tällä kertaa olin Wallu Valpion kanssa pääkaupungissamme biljardisalilla ja Wallu oli nohevana poikana ostanut meille ison lekan giniä. Sanoin samantien, etten voi juoda sitä. "Jokuhan saattaa nähdä", ja pyysin Wallua tilaamaan mulle ison kolmosen ja tuopin vettä teatteriksi viereen. "Ja jos joku nääs kysyy... Continue Reading →

Hullun kennelimuijan muistelmia ja muutaman koiran karvoihin katsomista

Siinä missä ystäväni puhuvat Addun tuulitakeista, treenaamisesta ja tuoreimmasta Temptation Islandista, mä ostelen eläintarvikekauppoja tyhjiksi, suunnittelen koiratreenileirejä ja käyn netissä keskusteluja sitruunapannan syvimmästä olemuksesta. Olen hullu koiranainen kohdusta hautaan, joten onhan mun nyt yksi plokiteksti pakko pyhittää piskeillekin. Pidättäkää hengitystä allergiset, kohta aivastellaan! Varhaisimmat muistoni koirista ajoittuvat jonnekin 80-luvun puoliväliin. Äitini oli ammatiltaan kampaaja ja... Continue Reading →

Tikkukulman karvakriisi ja microbaldwinit!

Ennen muinoin mimmeillä oli bad hair day ja pipot sitä varten. Nykyään niillä on bad eyebrown day, eikä mitään sitä varten. Tänään on tietysti yksi niistä, kun aika on muutenkin kortilla. Pitäisi pakata, pyykata, meikata, matkustaa ja mulla palaa pinna jo pelkästään peiliin katsomalla... Jumala, suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa... Kulmakarvat... Continue Reading →

KUUDEN PROMILLEN KUIVAHUMALA ja maailmanlopunmeininkiä

Voihan vuosi ja risat, että tukisti! Sieltä se tuli taas. Seitsemäs aalto. Otti linkoukseen, kasteli hiellä läpimäräksi ja laittoi pidättämään hengitystä. Enää se ei pitänyt otteessaan kuin päiviä. Ehkä viikon. Vai enemmänkin? Ajantaju tahtoo hävitä, kun on kehässä viinapirun kanssa ja miettii montako erää tätä matsia onkaan jäljellä? ”Kaksi vasenta suoraa ja yksi oikea koukku”,... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑