Hullun kennelimuijan muistelmia ja muutaman koiran karvoihin katsomista

Siinä missä ystäväni puhuvat Addun tuulitakeista, treenaamisesta ja tuoreimmasta Temptation Islandista, mä ostelen eläintarvikekauppoja tyhjiksi, suunnittelen koiratreenileirejä ja käyn netissä keskusteluja sitruunapannan syvimmästä olemuksesta. Olen hullu koiranainen kohdusta hautaan, joten onhan mun nyt yksi plokiteksti pakko pyhittää piskeillekin. Pidättäkää hengitystä allergiset, kohta aivastellaan! Varhaisimmat muistoni koirista ajoittuvat jonnekin 80-luvun puoliväliin. Äitini oli ammatiltaan kampaaja ja... Continue Reading →

Hei hei vanhat lelut ja leikkipaikat! TOIPUMINEN ON LUOPUMISTA JA LAPSEKSI KASVAMISTA

Toipuminen vaatii kevyesti kerrottuna sen, että elämästä tarvii muuttaa ainoastaan KAIKKI. Tai no, se on ainakin hyvä alku. Olen useamman suusta kuullut, kuinka helkkarin kova mimmi olin, kun hakeuduin vapaaehtoisesti hoitoon. Se kuulostaa korvaani kummalliselta. Totta on se, ettei minua raahattu väen, valloin ja vastusteluistani huolimatta mihinkään, vaan ihan omin tikkujaloin ylitin A-klinikan kynnyksen ja... Continue Reading →

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑